1. YK:n ympäristöohjelma: Kolmasosalla maista ei ole lakisääteisiä ulkoilman laatustandardeja
Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma totesi tänään julkaistussa arviointiraportissa, että kolmasosa maailman maista ei ole säätänyt laillisesti täytäntöönpanokelpoisia ulkoilman laatustandardeja. Siellä missä tällaisia lakeja ja määräyksiä on olemassa, asiaankuuluvat standardit vaihtelevat suuresti ja ovat usein ristiriidassa Maailman terveysjärjestön ohjeiden kanssa. Lisäksi ainakin 31 % maista, jotka pystyvät ottamaan käyttöön tällaisia ulkoilman laatustandardeja, ei ole vielä ottanut käyttöön mitään standardeja.
YK:n ympäristöohjelman (UNEP) raportti ”Controlling Air Quality: The First Global Air Pollution Legislation Assessment” julkaistiin kansainvälisen puhtaan ilman ja sinisen taivaan päivän aattona. Raportissa tarkasteltiin 194 maan ja Euroopan unionin ilmanlaatulainsäädäntöä ja tutkittiin kaikkia oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen näkökohtia. Siinä arvioitiin asiaankuuluvan lainsäädännön tehokkuutta sen varmistamisessa, että ilmanlaatu täyttää standardit. Raportissa esitetään yhteenveto keskeisistä tekijöistä, jotka tulisi sisällyttää kattavaan ilmanlaadun hallintomalliin, joka on otettava huomioon kansallisessa lainsäädännössä, ja se tarjoaa perustan maailmanlaajuiselle sopimukselle, joka edistää ulkoilman laatustandardien kehittämistä.
Terveysuhka
WHO on tunnistanut ilmansaasteet suurimmaksi uhkaksi ihmisten terveydelle. 92 % maailman väestöstä asuu paikoissa, joissa ilmansaasteiden tasot ylittävät turvalliset rajat. Heistä vakavimmista vaikutuksista kärsivät naiset, lapset ja vanhukset pienituloisissa maissa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että uusien koronavirustartuntojen todennäköisyyden ja ilmansaasteiden välillä voi olla yhteys.
Raportissa todettiin, että vaikka WHO on antanut ympäristön (ulkoilman) laatua koskevia ohjeita, ei ole olemassa koordinoitua ja yhtenäistä oikeudellista kehystä näiden ohjeiden täytäntöönpanemiseksi. Ainakin 34 prosentissa maista ulkoilman laatua ei ole vielä suojattu lailla. Jopa niissä maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön asiaankuuluvia lakeja, asiaankuuluvia standardeja on vaikea vertailla: 49 prosenttia maailman maista määrittelee ilmansaasteet täysin ulkoilman uhaksi, ilmanlaatustandardien maantieteellinen kattavuus vaihtelee ja yli puolet maista sallii poikkeamat asiaankuuluvista standardeista.
Pitkä matka kuljettavana
Raportissa todettiin, että järjestelmän vastuu ilmanlaatunormien saavuttamisesta maailmanlaajuisesti on myös hyvin heikko – vain 33 % maista on tehnyt ilmanlaadun noudattamisesta lakisääteisen velvoitteen. Ilmanlaadun seuranta on ratkaisevan tärkeää sen tietämiseksi, täyttyvätkö standardit, mutta vähintään 37 %:lla maista/alueista ei ole lakisääteisiä vaatimuksia ilmanlaadun seurannalle. Lopuksi, vaikka ilmansaasteet eivät tunne rajoja, vain 31 %:lla maista on lainsäädännöllisiä mekanismeja rajat ylittävän ilmansaasteen ratkaisemiseksi.
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman pääjohtaja Inger Andersen sanoi: ”Jos emme ryhdy toimiin pysäyttääksemme ja muuttaaksemme vallitsevaa tilannetta, jossa ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, vuoteen 2050 mennessä tämä luku voi olla mahdollinen. Kasvua yli 50 prosenttia.”
Raportissa kehotetaan useampia maita ottamaan käyttöön tiukkoja ilmanlaatulakeja ja -määräyksiä, mukaan lukien kunnianhimoisten sisä- ja ulkoilman saastumista koskevien standardien kirjaaminen lakeihin, ilmanlaadun seurantaa koskevien oikeudellisten mekanismien parantaminen, läpinäkyvyyden lisääminen, lainvalvontajärjestelmien merkittävä vahvistaminen sekä kansallisten ja poliittisen sekä sääntelyn koordinointimekanismien parantaminen rajat ylittävän ilmansaasteen torjumiseksi.
2. UNEP: Suurin osa kehittyneiden maiden kehitysmaihin viemistä käytetyistä autoista on saastuttavia ajoneuvoja.
Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman tänään julkaisemassa raportissa huomautettiin, että miljoonat Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehitysmaihin viedyt käytetyt autot, pakettiautot ja pienet linja-autot ovat yleensä huonolaatuisia, mikä paitsi pahentaa ilmansaasteita, myös haittaa ilmastonmuutoksen torjuntatoimia. Raportissa kehotetaan kaikkia maita täyttämään nykyiset poliittiset aukot, yhtenäistämään käytettyjen autojen vähimmäislaatuvaatimukset ja varmistamaan, että maahantuotujen käytettyjen autojen laatu on riittävän puhdasta ja turvallista.
Tämä raportti, jonka otsikko on ”Käytetyt autot ja ympäristö – maailmanlaajuinen yleiskatsaus käytettyihin kevyisiin ajoneuvoihin: virtaus, mittakaava ja säännökset”, on ensimmäinen koskaan julkaistu tutkimusraportti maailmanlaajuisista käytettyjen autojen markkinoista.
Raportin mukaan vuosina 2015–2018 maailmanlaajuisesti vietiin yhteensä 14 miljoonaa käytettyä kevyttä ajoneuvoa. Näistä 80 % meni matalan ja keskitulotason maihin ja yli puolet Afrikkaan.
UNEPin pääjohtaja Inger Andersen sanoi, että maailmanlaajuisen ajoneuvokannan puhdistaminen ja uudelleenjärjestely on ensisijainen tehtävä globaalien ja paikallisten ilmanlaatu- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vuosien varrella yhä enemmän käytettyjä autoja on viety kehittyneistä maista kehitysmaihin, mutta koska asiaan liittyvä kauppa on suurelta osin sääntelemätöntä, suurin osa viennistä on saastuttavia ajoneuvoja.
Hän korosti, että tehokkaiden standardien ja määräysten puute on hylättyjen, saastuttavien ja vaarallisten ajoneuvojen kaatopaikan pääsyy. Kehittyneiden maiden on lopetettava sellaisten ajoneuvojen vienti, jotka eivät ole läpäisseet niiden omia ympäristö- ja turvallisuustarkastuksia eivätkä enää sovellu teillä ajettavaksi, ja tuojamaiden on otettava käyttöön tiukemmat laatustandardit.
Raportissa todettiin, että autojen omistamisen nopea kasvu on tärkein ilmansaasteita ja ilmastonmuutosta aiheuttava tekijä. Maailmanlaajuisesti liikennesektorin energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt muodostavat noin neljänneksen maailmanlaajuisista kokonaispäästöistä. Erityisesti autojen päästämät epäpuhtaudet, kuten hienojakoiset hiukkaset (PM2.5) ja typen oksidit (NOx), ovat kaupunki-ilmansaasteiden tärkeimmät lähteet.
Raportti perustuu 146 maan perusteelliseen analyysiin, ja siinä todettiin, että kahdella kolmasosalla niistä on "heikko" tai "erittäin heikko" käytettyjen autojen tuonninvalvontapolitiikka.
Raportissa todettiin myös, että maat, jotka ovat ottaneet käyttöön käytettyjen autojen tuonnin valvontatoimenpiteitä (erityisesti ajoneuvojen ikä- ja päästöstandardit), voivat hankkia korkealaatuisia käytettyjä autoja, mukaan lukien hybridi- ja sähköajoneuvoja, edulliseen hintaan.
Raportissa todettiin, että tutkimusjakson aikana Afrikan maat toivat maahan eniten käytettyjä autoja (40 %), seuraavaksi eniten käytettyjä autoja toivat Itä-Euroopan maat (24 %), Aasian ja Tyynenmeren maat (15 %), Lähi-idän maat (12 %) ja Latinalaisen Amerikan maat (9 %).
Raportissa huomautettiin, että heikkolaatuiset käytetyt autot aiheuttavat myös enemmän tieliikenneonnettomuuksia. Maissa, kuten Malawissa, Nigeriassa, Zimbabwessa ja Burundissa, jotka panevat täytäntöön "erittäin heikkoja" tai "heikkoja" käytettyjen autojen määräyksiä, on myös paljon tieliikennekuolemia. Maissa, jotka ovat laatineet ja panneet täytäntöön tiukasti käytettyjen autojen määräykset, kotimaisilla ajoneuvoilla on korkeampi turvallisuuskerroin ja vähemmän onnettomuuksia.
Yhdistyneiden kansakuntien liikenneturvallisuusrahaston ja muiden virastojen tuella UNEP on edistänyt uuden aloitteen käynnistämistä, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön käytettyjen autojen vähimmäisstandardit. Suunnitelma keskittyy tällä hetkellä ensisijaisesti Afrikkaan. Monet Afrikan maat (mukaan lukien Marokko, Algeria, Norsunluurannikko, Ghana ja Mauritius) ovat asettaneet vähimmäislaatustandardit, ja monet muut maat ovat osoittaneet kiinnostusta liittyä aloitteeseen.
Raportissa todettiin, että tarvitaan lisää tutkimusta käytettyjen ajoneuvojen kaupan vaikutusten, mukaan lukien raskaiden käytettyjen ajoneuvojen, vaikutuksen tarkemmaksi selvittämiseksi.
Julkaisuaika: 25.10.2021